Haave: Iltavuorojen aamut on ihania, saa herätä rauhassa, rapsutella vieressään nukkuvaa karvakorvaa, pussata Kimmoa ennen toisen lähtöä työseminaariin, keittää aamuteetä, viedä se puuron kanssa parvekkeelle ja ottaa tosibloggaajamaisesti pari sievää kuvaa aamuherkuista ja viimein istahtaa vielä alas viileässä, mutta silti mukavan pirteässä syysaamussa Hesarin kanssa tarkoituksena viettää rento ja ihana aamu vastapainoksi tulevalle työhulinalle.

Todellisuus: Iltavuoron aamuna heräät himpun verran liian myöhään, ja tokikin siihen, että sängyn vallanneen karvakorvan häntä on suussasi, pussaat pikaisesti työseminaariin lähtevää Kimmoa poskelle, päätät keittää pikapuuroa ja teetä, ja roudata ne Hesarin kanssa ihan liian kylmälle parvekkeelle ja ottaa monta huonoa kuvaa aamiaisestasi, kunnes viimein päätät istahtaa alas ja kaadat mennessäsi pakastepurkillisen mustikoita parvekkeen lattialle. Poimit kiroillen marjat lattialta ennen kuin ne sulaessaan värjäävät kaiken, ja huomaat tämän tehtyäsi puuron olevan kylmää, teen jäähtynyttä, ja että tuo pikapuuro oli viimeinen laatuaan, eikä täällä ole mitään aamupalaa syötäväksi.

Toivottavasti itse työpäivästä tulee vähän parempi.